Tänään tulee tasan vuos siitä, kun Halikon suntioystävälleni Veijolle tehtiin sydämen ohitusleikkaus. Muistaa viel nytkin, mitä siinä kohdassa on tehny, samalla tavalla valmistauduttiin runomatineaan niin kuin nytkin. Silloin vaan harjoitteleminen oli paljon vaikeampaa kuin nyt, koska ajatukset eivät meinanneet millään pysyä koossa. Aina ne karkailivat Veijon luokse. Mutta nyt suntiontöissä häärää entistä ehompi Veijo, on tosi mukava nähdä, että hän on toipunut hyvin. Kaikki on hyvin nyt, ihan mahtava fiilis jää joka kerta, kun näkee suntion!