Vuosi onkin sellainen, mihin on mahtunut paljon kaikenlaista. Olen kyllä miettinyt sitäkin, että onko kaikki todella tapahtunut minulle tän yhden ainoan vuoden aikana, mutta kyllä on. Keväällä rukoilin suntioystäväni Veijon puolesta, kun hänelle tehtiin sydämen ohitusleikkaus, sairaslomalla näin häntä ainoastaan yhden kerran. Sitäkin iloisempi se kerta oli, kun se osui Angelniemelle, siellä olin toivonut, että nähtäisiin. Vuoteen on mahtunut monta lossireissua, varsinkin, kun talveen oli osunut Alfa-kurssin viikonloppuleiri. Kesällä osuin lossille ollessani menossa Kotimäkeen ja suureen lähetysjuhlaan. Syyskuulle mahtuivat vielä elämäni ensimmäiset siioninvirsiseurat, ei minua haitannut ollenkaan, vaikka jouduin jättämään yhden runotunnin käymättä. Ja nyt, vuosi vaihtuu, tervetuloa 2008!